Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pirkanmaan piiri Ylä-Satakunnan yhdistys

Ylä-Satakunta
Navigaatio päälle/pois

Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit -selvityksessä määriteltiin maakunnallisten vastuulajien kriteerit ja valittiin Pirkanmaalle vastuulajit, joiden säilymisen kannalta pirkanmaalaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. Vastuulajeja nimettiin yhteensä 113 ja erityisesti näiden lajien esiintymien nykytilaa ja niihin kohdistuvia uhkia kuvataan raportissa. Ne jakautuvat eliöryhmiin seuraavasti:
18 sammalta, 16 putkilokasvia, 14 sientä, 4 jäkälää, 2 nilviäistä, 45 hyönteistä,
yksi kala, 12 lintua sekä yksi nisäkäs.

Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypeittäin taulukoituna , Syke 2021

Selvitykseen sisältyvistä ja tutustumisen arvoisista kartoista voi nähdä, että Pirkanmaalla ne lajikeskittymät, joista tietokantoihin kerättyä tietoa on runsaammin, sijoittuvat joko suojelualueille tai niille alueille, joissa on vanhojen metsien piirteitä. Taulukosta löytyy myös tarkempaa tietoa elinympäristöistä ja missä määrin lajeja esiintyy myös suojelualueiden ulkopuolella. Taulukosta näkee, miltä vuodelta tieto on peräisin, ovatko kaikki tiedot, suuri osa, melko suuri tai pieni osa juuri suojelualueilta. Suojeltavia ja uhanalaisia lajeja löytyy suojeltujen alueiden ulkopuoleltakin, mutta kartoitustyö on kesken.

Yhdistyksemme alueella esiintyy esimerkiksi kaikkia Pirkanmaan selvityksessä mainittuja vastuulintulajeja, joita pesii myös suojelualueiden ulkopuolella. Sen sijaan muiden lajien kohdalla rekisteröityjä tietoja ei ole niin paljon, että olisi syntynyt lajikeskittymiä.

Luontotyppien vastuukohteita löytyy erityisesti vanhojen metsien alueilta ja jäljellä olevien soiden suoluontotyypeistä sekä pienvesien, lähteikköjen, norojen ja purojen ääreltä. Alueeltamme löytyy myös luonnontilaisia hiekkarantoja, jotka luontotyyppinä ovat uhanalaisia.

Alueellamme esiintyvä euroopanmajava on silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltu laji ja ainoa Pirkanmaan vastuulajilistalle nostettu nisäkäs. Syistä on kerrottu seuraavasti:

”Pirkanmaa sijaitsee euroopan- ja kanadanmajavan kohtaamisvyöhykeellä. Kanadanmajava on pyrkinyt levittäytymään länteen alueille, joilla majavia ei esiinny, vielä nopeammin kuin euroopanmajava itään nykyiseltä painopistealueeltaan Satakunnasta. Tavoitteena on se, että euroopanmajava vähitellen korvaisi vieraslajiin kuuluvan kanadanmajavan. Majavan metsästyksen tulee kohdistua kanadanmajavaan ja molempien majavalajien rakentamien kosteikoiden hyödyt monimuotoisuudelle tulee tunnistaa nykyistä paremmin ja edistää majavien aiheuttamien tulvavahinkojen sietoa.”

Millaisia toimia vastuu edellyttää

Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja ja luontotyyppejä voidaan auttaa ensisijaisesti metsätalouden toimintatapoja uudistamalla. Metsien uhanalainen lajisto tarvitsee lehtipuita, kuollutta puuta sekä suuria ja vanhoja puuyksilöitä: rakennepiirteitä ja resursseja, joita talousmetsistä puuttuu. Talousmetsiin olisi tarve jättää kehittymään monimuotoisuuskeskittymiä, jotka erottuvat talousmetsämaisemasta ja tarjoavat elinympäristöä uhanalaiselle ja vaateliaalle lajistolle, sillä uhanalaisten lajien säilymiseen vaikuttaa erityisen paljon suojelualueiden välissä olevien sopivien elinympäristöjen ja suojavyöhykkeiden ketju. Ne mahdollistavat lajien leviämistä alueelta toiselle.

Vaikka uudisojituksia ei nykyisin enää tehdä, ovat kunnostusojitukset sekä vanhojen ojitusten kuivattava vaikutus edelleen merkittäviä uhkatekijöitä kosteissa ympäristöissä sekä lajeille että luontotyypeille. Suoluontomme on vaikeassa tilanteessa ja turvemaillamme on suuri merkitys myös ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa. Vesien palauttaminen sinne, mihin niitä voidaan palauttaa, on ekoteko sekä lajeille, luontotyypeille, vesistöille että ilmastolle.

Vastuulajilistalla esiintyy vain osa uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä

Pirkanmaan alueella esiintyy 320 valtakunnallisesti uhanalaista ja noin 370 silmälläpidettävää lajia. On siis itsestään selvää, että alueemme soilta, metsistä ja vesistöistä löytyy Pirkanmaan uhanalaisten vastuulajien ohella muita suojelun tarpeessa olevia uhanalaisia ja silmällä pidettäviä lajeja ja luontotyyppejä, joiden säilymisen vastuu kantaa myös yli maakuntarajojen. Esimerkkinä voi mainita esimerkiksi uhanalaistuneen hömötiaisen.

Toisaalta se, että Pirkanmaan uhanalaisista vastuulajeista alueellemme on listattu lähinnä lintuja, kertoo myös kartoitustiedon ja tietokantoihin tallennetun tiedon puutteista. Alueemme lajeja on systemaattisemmin selvitetty vain suojelualueilla ja selvitysten tekemisestä on useimmiten kulunut myös runsaasti aikaa. Alueellamme esiintyy muitakin vastuulajeja ja luontotyyppejä, joiden elinolosuhteita tulee säilyttää.

Vanhaa aineistoa luvattoman paljon

Lähteitten, lampien, arvokkaiden virtavesien ja pienvesien lähdetietoina on käytetty 30 vuoden takaista (vuoden 1993) aineistoa. Aineisto sisältää epätarkkuuksia ja vanhentuneita tietoja. On selvää, että aineistoa olisi tarkasteltava nykytilanteen ja virtavesien uhanalaisuuden näkökulmasta paljon tarkemmin. Nostamme Virtavesiluonnon uhanalaisuussivulla joitakin alueeltamme tiedossa olevia arvokohteita esiin.
Kuntien selvityksiä on puutteellisesti. Paikkatietokartalle on nostettu luontokohteita vanhoista kuntaselvityksistä (1983 – 2004). Dokumentoitua luontotietoa karttuu kaavamenettelyjen yhteydessä, joissa ympäristövaikutusten selvittäminen on välttämätöntä. Selvitysten tarkkuus on usein yleispiirteistä ja perustuu enemmän kirjallisiin lähteisiin kuin luontokartoittajien tekemään maastotyöhön ja näin laji- ja lajityyppitieto ei kartu. Kuntien hallussa oleva luontotieto ei myöskään ole suoraan lajitietokantoihin soveltuvassa muodossa.

Luontotiedon kartuttaminen ja kansalaisrooli

Kansalaisia kutsutaankin monin eri tavoin kartuttamaan luontotietoa, sillä lajiharrastajien maastohavainnot muodostavat keskeisen tietovarannon. Eri tahot järjestävät seuranta- ja kartoitushankkeita. Näihin osallistuminen antaa luontoharrastukseen myös uutta syvyyttä ja mielekkyyttä. Luonnontuntemuksen kasvattaminen on monelle juurikin se syy, mikä vetää luontoharrastuksen pariin. Hakuun ja tunnistukseen kannattaa käyttää https://laji.fi/– sivustoa. Kannattaa tutustua myös oman havaintovihkon käyttöön.

Luonto ja ilmasto kiittää

Karttuvan luontotiedon lisäksi voimme edistää monimuotoisuuden elpymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa myös muuttamalla käyttäytymistämme, pohtimalla arvojamme ja suhtautumistamme ja ehkä myös tinkimällä omasta kulutuksestamme. Voimme tehdä pieniä tekoja tai korjata kokonaisvaltaisemmin suuntaa. Maanomistajana myönteisen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat suuret.

Erityisen tärkeää on palauttaa ja säilyttää ekologista verkostoa. Rikas ja hyvinvoiva luonto ja ympäristö on välttämätön perusta, jolle rakentaa elämän edellytyksiä myös tulevaisuudessa.

Korpinotko- mustikkakorpi © Markku Saarinen

Uhanalaiset vastuulinnut

Yhdistyksemme alueella esiintyvät kaikki Pirkanmaan vastuulajilinnut:

Lue lisää

Uhanalaiset suot ja lajit Ylä-Satakunnassa

Ylä-Satakunnan suojelualueen ulkopuolisesta suoalasta on ojitettu 90 %. Tämän seurauksena soiden määrä on romahtanut viimeisten 50 vuosikymmenen aikana. Soiden kuivumista ja luontotyyppien muuttumista tapahtuu edelleen, sillä ympäröivät ojitukset estävät veden virtausta suoaloille ja ilmastonmuutos edistää kuivumista. Tärkeimpiä toimia suoluonnon elvyttämiseksi on vesien palauttaminen soille.

Lue lisää

Tapahtumat

Metsien uhanalaiset luontotyypit

Metsät ovat uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö, sillä yli kolmannes kaikista uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Vanhojen metsien, erityisesti lahopuun sekä vanhojen ja kookkai­den puiden vähäisyys on uhanalaisten ja silmällä pidettävien lajien tärkein taantumisen syy ja tulevaisuuden uhka. Keskeisimmät keinot tilanteen parantamiseksi ovat metsien suojeluverkoston kasvattaminen ja arvokkaiden elinympäristöjen säästäminen metsätaloustoimilta. Luonnonhoitokohteiden ympärillä tulisi tehdä vain hyvin harkittuja toimia.

Lue lisää

Virtavesiluonnon uhanalaisuus

Virtavesien uhanlaisuusarvioinnissa kangas- ja turvemaiden tyypit on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi havumetsävyöhykkeen joet. Kahden latvapuron yhtyessä syntyvät uomat kuuluvat puroihin ja pikkujokiin.

Lue lisää