Ylä-Satakunnan suojelualueen ulkopuolisesta suoalasta on ojitettu 90 %. Tämän seurauksena soiden määrä on romahtanut viimeisten 50 vuosikymmenen aikana. Soiden kuivumista ja luontotyyppien muuttumista tapahtuu edelleen, sillä ympäröivät ojitukset estävät veden virtausta suoaloille ja ilmastonmuutos edistää kuivumista. Tärkeimpiä toimia suoluonnon elvyttämiseksi on vesien palauttaminen soille.
Kaikki Pirkanmaalla esiintyvät keidassoiden alatyypit on arvioitu Etelä-Suomessa
vaarantuneiksi (VU) suoyhdistymätyypeiksi. Erityisen merkittäviksi on arvioitu kermirakenteinen kilpikeidas Parkanon Pajaneva–Vehkurinneva, Varpuneva sekä Karvian–Parkanon alueilla sijaitseva Seivässaarennevan suoalue, jotka ovat laajimmat toteuttamattomat 1970–1980-lukujen soidensuojeluohjelman alueet Pirkanmaalla. Näistä Varpuneva ja Seivässaarenneva sijoittuvat Häädetkeitaan läheisyyteen sen pohjois- ja itäpuolelle. Pajaneva-Vehkurinneva taas Häädetjärven länsipuolelle Keidaslammin ympäristöön.
Suojelun piirissä olevia merkittäviä alueita suoalueita Ylä-Satakunnan alueella ovat Häädetkeitaan luonnonsuojelualue ja Puurokeidas-Hannankeitaan Natura-alue. Kihniön puolella olevien suojelusoiden Teerinevan ja Pohjoisnevan tilan ylläpitämiseksi olisi hyvä palauttaa soille ympäröivän ojitusalueen vesiä.
Suotyyppien nimitykset ovat sopimuksia. Suotyypit nimetään turvepohjilla kasvavien kasvien ja puiden tai puustoisuuden perusteella. Suotyypin määrittäminen ei ole aina yksinkertaista. Sopivalla kohteella kasvillisuus vaihettuu vähittäin esimerkiksi puolukkatyypin kankaasta kangasrämeeksi, sitten isovarpurämeeksi ja kohti avosuota edettäessä esimerkiksi tupasvillarämeeksi ja lyhytkorsinevaksi.
Uhanlaisia suotyyppejä löytyy myös pienempi alaisilta ojitettujen alueiden väliin jääviltä jouto- ja kitumailta. Ylä-Satakunnan kuntien alueella löytyykin merkittäviä suojelun ulkopuolelle jääneitä alueita joiden saaminen suojeluun olisi merkittävä luontoteko. Näitä on kartoitettu mm. Suomen luonnonsuojeluliiton SuoMaa-hankkeessa.
- Parkano-Karvia Alkkianvuoren alueen suot, Alkkiannevalla, Lylynnevalla ja Tunkiosalonnevalla on oligotrosista (VU) ja mesotrofista saranevaa (VU), oligotrofista lyhytkorsinevaa (VU) ja mm lyhytkorsirämettä (VU), tupasvillarämettä(NT) ja tupasvillakorpea (EN).
- Parkano Saukonsuo, välipintainen keskiboreaalinen aapasuo (EN), kalvakka- ja saranevaa (EN)
- Parkano Ronokorpi, edustava ja poikkeuksellisen laaja, monipuolisten ojittamattomien soidenmuodostama suometsämosaiikkinen kokonaisuus, Välipintainen keskiboreaaliset aapasuot (EN) sararämettä, ja sarakorpea sekä oligo- että mesotrofisina (kaikki VU), saranevaa (VU), tupasvillarämettä, korpirämettä (VU) ja pienialaisia lettoja (CR)
- Parkano Kotoneva-Sikamäki, saranevaa, lyhytkorsinevaa sekä erityyppisiä rämeitä ja korpia, oligotrofista ja mesotrofista saranevaa ja sararämettä (VU), Kotonevan ja Sikamäen vaihettumisvyöhykkeessä on muun muassa mustikkakorpea (VU).
- Parkano Lylyneva, pääosin ojittamaton välipintainen aapasuo, jossa on vanhapuustoisia, kallioisia metsäsaarekkeita (EN), sararämettä ja saranevaa (VU)
- Parkano Nivuksenneva-Välineva, Nivuksenneva on viettokeidas (VU)ja Välineva kilpikeidas.
- Parkano Särkineva-Pelikohno, kilpikeidas, jolla on myös aapasuomaisia osia. Muusta kokonaisuudesta turpeenottoalueen erottamalla Hanhilammen alueella on viettokeidasta, useita uhanalaisia suotyyppejä, muun muassa oligotrofista lyhytkorsinevaa, saranevaa ja sara-ja korpirämettä (VU),
- Kihniö Iso-Kivineva, oligotrofinen lyhytkorsineva (VU), tupasvillaräme (NT), rahkaräme (LC), oligotrofinen sararäme (VU) ja pallosararäme (VU).
- Kihniö Louhineva, välipintainen aapasuo, erittäin uhanalaisenen (EN) suoyhdistymätyyppi, myös useita uhanalaisia suotyyppejä, kuten oligotrofista lyhytkorsinevaa
- Kihniö Sarvineva, useita uhanalaisia luontotyyppejä: eteläinen viettokeidas (VU), välipintainen keskiboreaalinen aapasuo (EN), oligotrofista sararäme(VU), saraneva(VU), ja lyhytkorsineva (VU), tupasvillarämet (NT), isovarpurämet(NT), oligotrofinen rimpinevaräme(NT) ja kangasräme (NT)
Vedenpalauttaminen on tärkeää
Suot ovat tärkeitä vedenpidättäjiä, suojaavat merkittävällä tavalla alapuolisia vesistöjä ja vettymisen jälkeen rahkasammalpeitteisinä tarjoavat myös ilmastohyötyjä. Erityisen sopivia kohteita löytyy tuottamattomilta suometsäalueilta, joissa ennallistamalla voidaan saavuttaa monimuotoisuuden elpymistä.
Suojelualueiden ja jouto- ja kitumaitten palauttamiseen sopivia suokohteita löytyy runsaasti turvemaametsien välisiltä alueilta. Vesiä palauttamalla voidaan nostaa myös suometsien pohjavedenpintoja ja edistää suometsien ilmastoviisasta hoitoa. Vesien palauttamiseen sopivia alueita voi tutkia oheisesta kartasta. Ennallistamistyöhön on käytettävissä EU:n myöntämää JTF- rahoitusta. Kannustamme maanomistajia tarttumaan tähän mahdollisuuteen ja ottamaan yhteyttä Pirkanmaan Elyyn rahastoasiantuntijaan ja vesienhoidon asiantuntijoihin.
Vedenpalauttamiseen soveltuvia kohteita Metsäkeskuksen kartta
https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/Opas-soiden-ennallistamiseen-kasityona.pdf
Ylä-Satakunnan uhanalaiset suotyypit
Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää facebook- sivustoa Uhanalaiset luontotyypit ja lajit. Hakusanalla ”suot” voi poimia suoluonnon uhanalaisuutta koskevia päivityksiä ja suotyyppikuvastoa. Kuvasto ja päivitykset helpottavat suoluontotyyppien tunnistamista. Kuvastoa ja päivityksiä on nähtävillä myös Instgramissa /uhanalaiset_luontotyypit_lajit/. YSY suosittelee sivustojen seuraamista.
Uhanalaiset vastuusuotyypit Ylä-Satakunnan alueella:
Erittäin uhanalaisia (EN
- kangaskorvet
- varpukorvet
- metsäkorvet
- muurainkorvet
- juolasarakorvet
- korpirämeet
- rimpiset koivuletot
- välipintaletot
- terva- ja harmaaleppäluhdat
- runsaspuustoiset kangasrämeet
- eteläiset sarasuot (CR)
- keskiboreaaliset aapasuot
Uhanalaisia vastuusuolajeja Ylä-Satakunnan alueella:
- korpikartiosammal
- korpihohtosammal
- kirjopapurikko
- pohjansirkku
- riekko
