Kannanotto Tornionjoen vesienhoitosuunnitelman 2028-2033 valmisteluun
Vesienhoito on pitkäjänteistä työtä. Sen tavoitteena on, että Suomen kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Vesien tila ei saa myöskään heiketä.
https://www.vesi.fi/vesitieto/suunnitelmallista-vesienhoitoa/
Yhdistys jätti Lapin ELY-keskukselle seuraavan palautteen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Tornionjoen vesienhoitoalueella 2028 – 2033:
Ylitornion – Pellon Luonto ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida Tornionjoen vesienhoitoalueen valmistelua. Yhdistyksen toimialue on kyseisen vesienhoitoalueen valuma-alueella Ylitorniolla ja Pellossa ja lähestymme suunnitelmaa esittämällä tässä alueelta muutamia konkreettisia tapauksia, joissa vesistön tilaa ei ole pystytty korjaamaan viranomaisten asiaan puuttumisesta huolimatta. Kommentoimme pohjaveden suojelusuunnitelman tekotapaa ja vihreän siirtymän mukanaan tuomien ennakoitujen ongelmien ehkäisyä.
Lainaukset on kursivoitu. Lähde selviää kontekstista tai lähde on kuulemisasiakirja.
Pohjaveden suojelusuunnitelmat puuttuvat
On hämmästyttävää, että pohjaveden suojelusuunnitelmien laatiminen on kuntien vastuulla. Pohjavesi ja valuma-alueet eivät ole kunnanvaltuutettujen, kunnanhallituksen eivätkä kuntaan palkattujen työntekijöiden osaamisaluetta. Ylitornion ja Pellon kunnan ympäristönsuojelu esimerkiksi on ulkoistettu Rovaniemen kaupungille, muista kunnista ei ole tietoa. Tornionjoen vesienhoitoalueella ei olekaan laadittu yhtään pohjaveden suojelusuunnitelmaa.
Ympäristöministeriö on laatinut aiheesta vuonna 2018 oppaan Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan
“Suojelusuunnitelman laatiminen on ensi sijassa kunnan tehtävä. Suunnitelmia laaditaan lähinnä vedenhankintakäytössä oleville pohjavesialueille sekä pohjavesialueille, joilla on runsaasti pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimintoja.”
Oppaassa mainittuun suojelusuunnitelman tavoitteeseen pohjaveden laadun heikkenemisen ennaltaehkäisystä ja turvatusta pohjaveden saannista jätetään melkoinen porsaanreikä puhumalla suojelun mahdollisesti mukanaan tuomasta maankäytön tarpeettomasta rajoittamisesta.
”Suojelusuunnitelmalla ei ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Suunnitelma voidaan kuitenkin ottaa huomioon muun muassa maankäytön suunnittelussa ja käsiteltäessä toiminnanharjoittajien lupahakemuksia ja ilmoituksia. Suojelusuunnitelman tavoite on ehkäistä ennalta pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata pohjaveden saanti ilman, että alueen maankäyttöä rajoitetaan tarpeettomasti.”
NYKYISIÄ ONGELMIA
Tornionjoen vedenkorkeus vaihtelee vuodenajan mukaan. Virtaus vähenee talvikuukausina ja kuumimman kesän aikana ja lisääntyy keväisin lumien sulaessa ja sateista riippuen. Myös syksyisin on alkanut esiintyä tulvia.
Ylitornion ja Pellon kuntien alueella ovat paikalliset kiinnittäneet huomiota Tornionjoen virtauksen heikennyksiin ja esittäneet parannuksia. Seuraavista esimerkeistä huomaa, että viranomaistoiminta ei tähän mennessä ole johtanut tulokseen. Yksi syy on rahoituksen puuttuminen.
Virtavesien kunnostaminen ja vesistörakentamisen haittojen vähentäminen
Paikalliset ovat aktiivisesti yrittäneet tuoda esille tarvittavia toimenpiteitä. Tässä muutamia esimerkkejä ongelmakohdista, joita luontoyhdistyksen tietoon on saatettu.
1.
Pengertie sulkee Tornionjoen Ruotsin puoleisen uoman Matarengin kohdalla. Pengertien pituus on 230 metriä ja se on aiheuttanut ja aiheuttaa monia ongelmia, niin virkistyskäytölle, maataloudelle kuin vaelluskaloille niin rantojen liettymisen kuin lisääntyneen eroosion takia pengertiestä alavirtaan. Pengertien yläpuolisen vesiosuuden sääskihautomo muodostaa näin kesäisin varsinaisen riesan. Asiaa on tutkinut kyseisen jokialueen pitkältä ajalta tunteva Tapio Ukkonen, joka on ollut yhteydessä Ylitornion kuntaan ja naapurikuntaan sekä Rajajokikomissioon ja lähettänyt materiaalia asiasta. Hänen tietojensa mukaan:
”Rajajokikomissio on joskus ennen vuotta 2016 antanut lausunnon Trafikverketille (Ruotsin liikennevirasto), että pengertie on ok, ja Trafikverket käyttää sitä perusteluna pengertien laillisuudesta, vaikka se on ongelmallinen ympäristön näkökulmasta.”
2.
Jokihaaran aivan liian pieni virtaus Ylitornion Kaulirannalla Marjosaareen johtavan sillan ali, rummun koon ollessa aivan liian pieni. Tätä asiaa on vienyt eteenpäin Kaulirannan kyläyhdistys sekä paikallinen kalastuskunta, viimeksi mm. Rajajokikomission tilaisuudessa marraskuussa 2023. Marjosaaresta alavirtaan Tornionjoen Mellanpalon puoleinen jokiuoma on joinakin kesinä kasvanut lähes umpeen vesikasveista. Virtaus on olematon. Tämänkin ongelman vatvominen on kestänyt vuosia ja delegaatioita on käynyt tutustumassa kohteeseen.
3.
Juoksengissa Ratasjoen Tornionjokeen yhtyvä pohjoinen sivujokiuoma on katkaistu lähes kokonaan kuutisenkymmentä vuotta sitten. Asiassa aktiivinen on ollut Napapiirin kyläyhdistys, Juoksengin jakokunta ja kalastuskunta sekä Napapiirin Erä.
”Imatran Voima (IVO) osti (1950-60-luvulla) ns. koskitilojen vesioikeudet Juoksengin jakokunnalta sähköntuotantoon tavoitteena tehdä jokeen voimalaitoksia. Samoihin aikoihin rakennettiin valtatie 21 ja rautatie Kolariin. Tiet oikaistiin vanhan sillan (tuhottu lapin sodassa) alapuolelta Kulluvaaransaaren nokan kautta sulkemalla saaren kiertävä Tornionjoen 2,3 km pitkä sivujokiuoma. Ratasjoen ylempi haara suljettiin arvioimatta siitä syntyviä ympäristöhaittoja.”
Tässä yhteydessä on tuotu esiin, että asiaa on mahdollista hoitaa Väyläviraston ja Lapin ELY-keskuksen Vt 21 Tornio-Kilpisjärvi -hankkeessa, jonka
“Tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja kevyen liikenteen olosuhteita sekä elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta.”
“Valtatie palvelee erityisesti pitkän matkaista henkilö- ja tavaraliikennettä. Henkilöliikenteessä valtatien merkitys matkailuväylänä korostuu. Tiellä on matkailutiestatus ”Revontultentie” ja se nähdään osana Pohjoismaista matkailutiehanketta E8. Norjan puolella on toteutettu E8-tien perusteellinen parantaminen. Tien tason olisi oltava mahdollisimman samanlainen molemmin puolin rajaa.”
Valtatien perusparannushanke on erinomainen tilaisuus korjata tehtyjä vesistöhaittoja. Samalla on pidettävä huoli, että uusia ei aiheuteta!
Meneillään olevassa TRIWA Life -hankkeessa poistetaan kaloille ja muulle vesieliöstölle vaellusesteen muodostavia pienten virtavesien tierumpuja.
Säännösteltyjen vesien virtaamia ja vedenkorkeuksia muutetaan luonnonmukaisemmiksi
Portimokosken voimalaitokselle on Tornionlaakson Voiman, Pellon sekä Ylitornion kuntien ja Lapin ELY-keskuksen yhteistyönä suunniteltu kalatiet. Portimojärven ja Haapakosken säännöstelypatojen kalateiden rakentaminen on saanut aluehallintovirastolta vesitalousluvan syksyllä 2023.
Kalateiden valmistuttua saadaan tarpeellista tietoa koskien ylempänä Tengeliönjoessa sijaitsevia Jolmanputaan ja Kaaranneskosken voimalaitoksia. Ylitornion – Pellon Luonto ry on yhdessä Raanujärven kalastuskunnan kanssa jättänyt ELYn kalatalousviranomaiselle aloitteen ohitusuomien rakentamiseksi myös niihin ja ympäristövirtaaman määrittämiseksi siten, että vaelluskalojen liikkuminen on esteetöntä ja virtauksen säännöstely on vesieliöstölle sopiva.
Järvien kunnostaminen
Tengeliönjoen vesistössä Lohijärvellä on pilattu kaunis hiekkaranta, kun järven pinnankorkeus on Lohinivan koskenniskaan tehdyn luvattoman ruoppauksen takia laskenut metrillä. Ojituksin myös on heikennetty järven tilaa. Tilaa on kuvannut Hirvaalla asuva Reino Vaaraniemi, jonka perheellä on ollut kalamökki Lohijärven rannalla. ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt vuosia sitten tutustumassa tilanteeseen. ELY-keskuksen mukaan ruoppaukseen ei ole haettu, saati myönnetty lupaa. Myös ympäristökeskuksen edustaja on käynyt paikalla toteamassa tilanteen. Seuraavat kuvat (Reino Vaaraniemi) on otettu samasta paikasta Lohijärven rannalta, vuosina 1995 ja 2018.
Tähänastiset yhteydenotot ja viranomaisten tarkastuskäynnit eivät ole johtaneet järven tilan parantamistoimenpiteisiin.
Ojituksen vaikutus veden laatuun tiedetään. Koska ELY ei ole tutkimassa kaikkia pienten osakaskuntien järviä mutta osakkaita kuitenkin kiinnostaa ojitusten vaikutus järviensä tilaan, esimerkiksi elohopeapitoisuus, niin yhdistys ehdottaa, että osakaskunnille tarjotaan mahdollisuus olla asiassa aktiivisia ja tilaisuus näytteenottoon siten, että tulokset ovat siirrettävissä ELY:n kokoamiin tietokantoihin ja niitä voidaan käyttää virallisina tietoina. Näytteenottosertifikaatin noudattamisen tarkastajana voisi olla ELYn nimeämä ja kouluttama kunnan edustaja. Harvasta järvestä löytyy aiempia tietoja, joihin nykytilannetta verrata, mutta mahdollisen ennallistamisen vaikutuksia voidaan myöhemmin seurata.
ENNALTA EHKÄISTÄVIÄ ONGELMIA
Mitä erityisesti tulisi huomioida vihreän siirtymän hankkeiden ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensovittamiseksi?
Vihreän siirtymän hankkeet eivät sovi yhteen vesienhoidon tavoitteiden kanssa siltä osin kuin tavoitteiden tarkoituksena on estää luontokato ja varustautua ilmastonmuutokseen paikallisella tasolla.
“Ilmaston muutokseen varautumiseen ja hiilineutraalia yhteiskuntaa varten tarvittavien raaka-aineiden sekä uusiutuvan energian tuotantolaitosten määrä voi kasvaa vesienhoitoalueella.”
Tällä hetkellä ollaan luomassa uusia ongelmia veden kemialliseen laatuun, jonka rasitteena ovat jo raskasmetalli elohopea, palonestoyhdisteet, mikromuovi. Vaikka Tornionjoen tilaa pidetään hyvänä, kemiallinen tila ei ole hyvä, vakavia rasitteita on jo olemassa eikä se kestä uusia ongelmia, joita Tornionjoelle aiheutuu Ruotsin puolelle Vittangiin ja alemmaksi suunniteltujen grafiittikaivosten ja jo olemassa olevan Kaunis Ironin kaivoksen toiminnasta kaivoksen purkaessa Muonionjokeen kaivosprosesseissa käytetyn ylijäämäveden. Uusimmassa Sahavaaran rautakaivoksessa käytetään ksantaattikemikaaleja, joiden hajoamisaika ja vaarattomaksi muuttumisen aika pohjoisen oloissa vaihtelee lämmön ja valon vaihteluiden mukaan. Vaikka kemiallinen ja ekologinen tila käsitellään eri tiloina, niiden välillä on yhteys. Kemiallisen tilan huononeminen heikentää myös ekologista tilaa. Näin käy, kun haitallisilla aineilla vaikutetaan esim. kalan lisääntymiseen, vesieliöstö kärsii. Kaivostoiminnalla olemme luomassa uusia ongelmia samalla kun vanhojen, mm. tässä mainittujen, ongelmien korjaamiseen on vaikea löytää määrärahoja.
Luvan saaminen Tornionjoen vesienhoitoalueen ekologisen tilan heikentämiseen luulisi olevan mahdottomuus, koska joki on rajajoki, suojeltu Natura-joki, ainutlaatuinen lohen ja meritaimenen kutualue ja koska ennallistamishankkein sen ojituksilla ja virtaesteillä heikennettyä ekologista tilaa pyritään päinvastoin parantamaan. Pidämme ensisijaisen tärkeänä, että vesienhoitosuunnitelmia ohjaa periaate, jonka mukaan vesistön hyvää tilaa ei saa heikentää edes väliaikaisesti.
Tuulivoimateollisuus ja malminetsintä vaarantavat pohjavesien tilaa. Tämän tietäen malminetsintäyhtiöt ovat yrittäneet saada pohjavesiä pois luokituksesta vetoamalla kaivostoiminnan jo heikentämään veden laatuun tai rikkipitoiseen maaperään. Tuulivoimayhtiö esimerkiksi Juoksengin Ratasjärvellä Palovaaraan rakentaessaan aikoo noudattaa varovaisuutta lähteisellä E-luokan alueella. Teiden rakentamisessa sen täytyisi ottaa rumpujen suunnittelussa huomioon purojen vapaa virtaaminen. Alueella on raivattuja puroja, jotka osin ovat luonnonvaraisia. Sinnekin olisi hyvä tehdä ennallistamissuunnitelma, sillä alueella on myös luonnontilaisia, koskemattomia luontopaikkoja, jotka voivat turvata luonnon monimuotoisuutta.
Valmisteluasiakirjassa esitetty ilmastonmuutokseen varautuminen perustamalla uusia tuotantolaitoksia Tornionjoen vesienhoitoalueelle ei ole Lapin tai Tornionjoen varautumisen hyväksi vaan heikentää mahdollisuuksia selvitä ilmastonmuutoksesta. Lapissa ilmastonmuutokseen varautuminen tapahtuu parhaiten huolehtimalla ennallistamisesta, asetuksen vihdoin tultua hyväksytyksi EU:ssa 17.6.2024,* luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja suojelusta, luonnonsuojelualueiden suojelusta (!) ja ekologisten käytävien eheydestä ilmastonmuutoksen siirtäessä kasvullisuusvyöhykkeiden rajoja pohjoisemmaksi.
”Uudet hankkeet saavat heikentää vesimuodostumien ekologista tilaa tai estää hyvän tilan saavuttamisen ainoastaan laissa esitettyjen tiukkojen kriteereiden täyttyessä.”
Tämä kohta on ehdottomasti poistettava tai muutettava muotoon “Vesimuodostumien hyvää ekologista tilaa ei saa heikentää, eikä hyvän tilan saavuttamista saa estää.” Nähtäväksi jää, mitä nämä tiukat kriteerit ovat ja mitkä toimenpiteet Tornionjoen vesienhoitoaluetta odottavat kolmenkymmenen vuoden kuluttua, jolloin nyt käynnistettävät tuulivoimalat ja kaivokset ovat tulleet tiensä päähän. Minkälaisia ennallistamistoimia silloin tarvitaan ja kuka ne maksaa?
Tornionjoen vesienhoitosuunnitelma tulee tehdä toisin periaattein ja asettaa päämääräksi Tornionjoen vesistön valuma-alueella puhtaat pohjavedet ja juomakelpoinen jokivesi.
*Itävallan vihreää puoluetta edustava ympäristöministeri Leonore Gewessler julkaisi sunnuntaina viestipalvelu X:ssä päivityksen, jossa hän sanoi, että ministerit ovat ennallistamisasetuksen hyväksymisen velkaa tuleville sukupolville, koska ”ilman tervettä luontoa ei ole tervettä ja onnellista elämää”.
Ylitorniolla 17.6.2024
Ylitornion – Pellon Luonto ry
Seija Piippola Marja Tuominen
puheenjohtaja nimenkirjoittaja