Paikallisluonto
Ylitornion – Pellon Luonto ry on Torniolaakson seutukunnassa vaikuttava luonnonsuojeluyhdistys.
Seutukunta on osa Tornionlaaksoa (myös Tornionjokilaaksona tunnettu), johon kuuluvat Tornion- ja Muonionjokivarressa molemmin puolin jokia sijaitsevat kunnat niin Suomessa kuin Ruotsissa.
Torniolaakson seutukunta
Ylitornion–Pellon Luonto ry on Torniolaakson seutukunnassa vaikuttava luonnonsuojeluyhdistys. Seutukunta on osa Tornionlaaksoa (myös Tornionjokilaaksona tunnettu), johon kuuluvat Tornion- ja Muonionjokivarressa Suomen ja Ruotsin rajalla molemmin puolin jokia sijaitsevat kunnat.
Ruotsin Tornionjärvestä alkunsa saava Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Suomen puoleinen Tornionjoen – Muonionjoen vesistöalue on valittu Natura 2000 -verkostoon. Suojellun vesistöalueen pinta-ala on noin 32 000 ha. Tietoa Lapin luonnon monimuotoisuudesta ja suojeluperusteista löydät täältä.
Tornionjoki on arvokas vaelluskalajoki, sillä Suomessa on Tornionjoen lisäksi enää Simojoessa luonnonvaraisesti lisääntyvä Itämeren lohikanta. Jokeen nousevat kutemaan myös meritaimen ja vaellussiika. Tärkeitä saaliskaloja ovat myös hauki, harjus, ahven ja siika. Näiden kalalajien lisäksi Tornion-Muonionjoessa esiintyy 17 muuta kalalajia.
Tornionjokilaakso Perämeren rannikolta Pellon korkeudelle saakka on suurimmaksi osaksi maatalouden muovaamaa kulttuurimaisemaa. Tornion kaupungin pohjoispuolelta lähelle Ylitornion taajamaa ulottuva alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Niihin kuuluu myös Suomen vanhin matkailukohde Aavasaksa maisemineen sekä Lohijärven ja Leukumanpään kylämaisemat Ylitornion kunnassa. Pellon kunnassa valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Ratasjärvi, Juoksengissa Napapiirillä.
Aavasaksa ja Tornionjokilaakso kuuluvat myös Suomen kansallismaisemiin, joihin on ympäristöministeriön toimesta valittu 27 kohdetta ilmentämään maamme eri osien edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä.
Väylään, kuten paikalliset Tornionjokea kutsuvat, laskee Tengeliönjoki valuma-alueineen. Tengeliönjoen vesistö on rakennettu voimatalouskäyttöä varten. Sen varrella on on pieniä vesivoimalaitoksia, Jolmanpudas, Kaaranneskoski ja uusimpana 1980-luvulla Haapakoskesta laajennettu Portimokoski. Säännösteltyjä järviä ovat Raanujärvi, Vietonen ja Miekojärvi. Voimalaitosten rakentaminen on vaikuttanut alueen kalakantaan ja rantaseudun asukkaiden elämään. Nyt keskustellaan luonnonmukaisten kalateiden rakentamisesta, jolloin alue voitaisiin pikkuhiljaa saada luonnontilaan ja kalakantakin palautettua. Kalateiden rakentaminen Portimokoskelle on aloitettu vuonna 2024 osana TriwaLife-hanketta.
Tästä linkistä – Lapin NATURA 2000-alueet – löytyvät myös Pellon ja Ylitornion kohteet.
Länsi-Lappiin on perusteilla 127 suojelualuetta jo aiemmin suojeluun varatuista alueista. Niiden yhteispinta-ala on noin 70 000 hehtaaria. Suojelualueet omistaa valtio, ja niitä hoitaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Ylitornion ja Pellon kohteet löytyvät linkistä. Nyt perustettaviksi kaavailluilla luonnonsuojelualueilla on jo ennestään jokin suojelumerkintä. Ne kuuluvat esimerkiksi Natura-alueisiin, lehtojensuojelu- tai soidensuojelualueisiin tai esimerkiksi Metso-ohjelmaan.
Ylitornion luontopolut: https://aavasaksa.fi/reitit/vaellusreitit-ja-luontopolut/
Pellon luontopolut: https://travelpello.fi/kohteet/luontopolut/
