Kunnilla avaimet muutokseen
Kysyimme Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten edustajilta, miten he evästävät pian valittavia uusia kuntapäättäjiä.
Koonnut Marja Haatanen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2021
Harkintaa rakentamiseen
Meille espyyläisille on erityisen tärkeää luonnon monimuotoisuuden huomioiminen maankäytössä ja kaikessa rakentamisessa sekä metsien ja puistojen hoidossa.
Ympäristöstä tulisi löytyä hoitamattomia metsiä, kadunvarsipensaikkoja (esim. pajuja, joilla on iso merkitys kevään pölyttäjille) ja peltoja sekä luonnonniittyjä, koska ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. On tärkeää huomata myös yksittäisten vanhojen puiden merkitys niin maisemassa kuin metsän tunnun luomisessa. Keskuspuistoa ei tulisi pilkkoa enää yhtään.
Espoossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota meidän moniin järviin, jokiin ja pieniinkin virtavesiin ja lähteikköihin sekä Itämeren suojeluun. Tarvitaan riittävän leveät rakentamiselta suojatut alueet järvien ja virtavesien viereen, eikä vesien kulkua tulisi estää rakenteilla. Rantarakentaminen pitää suunnitella siten, että rantaviivan monipuolisuus mahdollistaa kaikkien eliöiden elinympäristöt ja kuntalaisten virkistyskäytön monipuolisesti.
Kävelyreittejä jokien varsiin tai halki metsän ei tulisi rakentaa harkitsematta, eikä valaistusta viedä ihan joka paikkaan. Valosaasteeseen Espoossa kiinnitetään liian vähän huomiota, vaikka keinoja liiallisen valaistuksen vähentämiseen on jo paljon olemassa.
Espoon kasvava ongelma on myös kauriiden hallitsematon lisääntyminen. Monet alueet kärsivät riistaeläinten mukanaan tuomista haitoista, kuten punkeista ja kukka- ja kasvituhoista, niin luonnonniityillä kuin puutarhoissa. Riistaeläinten kantaa pitää vähentää eikä ruokinnalla lisätä vain metsästäjien iloksi. Riistaeläinruokinta on lopetettava ja kantaa vähennettävä aktiivisesti.
Toivomme myös, että kuntapäättäjät perehtyvät hyvin Espoon tekemiin luonnon kannalta tärkeisiin sopimuksiin (hiilineutraalius-, luonnon monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet) ja pitävät ne kirkkaina mielessään kaikessa toiminnassaan. Yhteistyö luonnon puolesta on meille tärkeää. Kun luonto voi hyvin, myös ihminen voi hyvin.
Anni Simola, puheenjohtaja
Espoon ympäristöyhdistys (Espyy)
Ainutlaatuista Inarijärveä suojeltava
On muutamia trendejä, joita kannattaa seurata kuntatalouden näkökulmasta. Vaikutuksia tulee kotimaan arvojen muutoksista, EU:n määräyksistä ja globaalisti luonnon näivettymisestä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä johtuvista toimenpiteistä. Koronaepidemiaa emme ole vielä voittaneet.
Inarin kunnan kannalta tulevaisuus näyttää vaikealta, koska matkailu on meille keskeinen elinkeino. Olemme oppineet sen, että matkailu ei voi olla ikuisesti kasvun tiellä. Jalat on pidettävä tukevasti maassa ja elettävä suu säkkiä myöten. Kunnan etu on kohdistaa tuki olemassa olevien matkailuyritysten elinkelpoisuuden ylläpitoon – eikä kaavoituksella ohjata lomakylärakentamista sinne, mistä koko infra puuttuu. Vastuuta on perättävä myös rahoittajilta, eikä vain kaavoittajalta. Ujejärvellä näyttää yksi hotelli seisovan käyttämättä rakentamisen jäljiltä.
Ilmastonmuutos on ihmiskunnalle vielä suurempi uhka kuin koronavirus. Olemme nyt käännekohdassa, jossa luonnon ylikäyttö vahingoittaa omia elinolosuhteitamme. Nämä seikat on otettava huomioon päätöksenteossa kaikilla tasoilla!
Inarijärvestä on edelleen oltava huolissaan. Miesniemeen ja Nanguniemeen esitettyjen ranta-asemakaavojen toteutuminen muuttaa järven käytön luonnetta. Valtion maiden tasesiirtojen yhteydessä vastuuministerit vakuuttivat, että mikään ei muutu jo v. 1929 suojelun piiriin otetuissa rantametsissä. Kaavoituksen avulla muutosta ollaan kuitenkin tekemässä. Inarin Luonnonystävien ja muiden järvestä huolta kantavien lausuntoihin kannattaa käydä tutustumassa kunnan sivuilta.
Inarijärvi on ainutlaatuinen aarre, eikä vain kuntalaisille. Sitä voi pitää viimeisenä erämaisena suurjärvenä Suomessa. Matkailurakentaminen ei sovi sinne. Järvi tarvitsee työkalukseen selkeän käyttö- ja hoitosuunnitelman. Se taas edellyttää Inarijärven suojelustatuksen nostoa. Luonnonystävien mielestä laki Inarijärven kansallispuistosta turvaa parhaiten järven erämaisuuden tempoilevalta maankäyttöpolitiikalta. Nykyinen järven virkistys- ja hyötykäyttö voi jatkua kuten nyt. Näin tehden edistäisimme monimuotoisuuden säilymistä. Se on meidän kaikkien ylisukupolvinen etu. Toivon uusilta valtuutetuilta viisautta tarttua ehdotukseemme!
Ilkka Roininen, puheenjohtaja
Inarin Luonnonystävät
Luonto huomioitava kaikessa päätöksenteossa
Kunnat ovat avainasemassa niin luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämisessä ja luonnon ennallistamisessa kuin ilmastokriisin hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastokriisiin vastaaminen on aidosti ja konkreettisesti huomioitava kuntatason kaikissa toiminnoissa ja kaikessa päätöksenteossa.
Jyväskylän seudun yhdistys esittää kuntastrategiaan seuraavia:
Maankäytössä toteutetaan ns. kokonaisheikentymättömyyden periaatetta: maankäytön muutokset eivät heikennä vaan kohentavat ympäristön tilaa. Vältetään luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa keskitytään ihmisen käytössä jo oleviin alueisiin.
Kuntametsien merkitys on luontoarvojen, terveyden ja virkistäytymisen ja maiseman kauneuden vaaliminen. Suojelua lisätään ja virkistysmetsissä käsittelytoimet minimoidaan. Talousmetsissä siirrytään jatkuvaan kasvatukseen ja varmistetaan tarvittavat luonnonhoidon toimet. Metsätaloudelle ei aseteta tulostavoitteita. Metsiä ja soita ennallistetaan.
Panostetaan energiatuotannon päästöjen vähentämiseen siirtymällä polttoon perustumattomiin energiaratkaisuihin ja energian tarpeen vähentämiseen.
Hankintojen valintaperusteiden tulee taata ekologisesti ja sosiaalisesti kestävimmät valinnat. Esimerkiksi julkisissa ruokailuissa siirrytään kasvispainotteiseen ruokavalioon.
Hanna Jyske, puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys
Luonnonsuojeluliiton kuntavaaliviestit: sll.fi/kuntavaalit
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Kuntavaaleissa äänestetään lähiluonnosta ja ilmastosta
Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat ihmisten arkielämää. Kuntapäättäjien on turvattava asukkaiden turvallinen ja terveellinen…
Lue lisääSelvitys: Suomen luonnonsuojeluliitto on aktiivisin ympäristöjärjestö vaikuttamistyössä
Luonnonsuojeluliitto on uuden selvityksen perusteella aktiivisin ympäristöjärjestö eduskunnan vaikuttamistyössä. Uusi Suomi kävi läpi…
Lue lisää