Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisten tammikuussa kolaamasta apukinoksesta löytyi keväisissä pesälaskennoissa kuutti ja toisesta apukinoksesta kuutin karvaa todisteena syntymästä. Ilo on suuri niin koko Luonnonsuojeluliitossa kuin erityisesti juuri näitä kinoksia kolaamassa olleiden vapaaehtoisten sydämissä. Suurta kuutti-iloa varjostaa kuitenkin huoli noiden pienten nappisilmien selviämisestä. Ensimmäinen vuosi on saimaannorpan elämän vaarallisin ja vain joka viides norppa selviää aikuiseksi asti. Kalanpyydyskuolemien suuri määrä hidastaa edelleen saimaannorppakannan elpymistä.
Apukinospesästä löytyvä yllätys nostaa kyyneleet silmiin. Kelluntapuvullekin tulee käyttöä. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin aluepäällikkö Anna Vuori kertoo blogissa, millaista oli olla ensimmäistä kertaa mukana saimaannorppien pesänlaskennoissa. Mukana opastamassa oli saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.
Suomalaisten kuntien tekemä ilmastotyö osoittaa että ilmastokriisiä kiihdyttäviä päästöjä voi vähentää nopeasti – jopa riittävän nopeasti Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikalliset aloitteet osoittavat että kuntavaalit ovat myös ilmastovaalit.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on valittanut hallinto-oikeudelle yhdestä Suomen riistakeskuksen helmikuun lopulla antamasta ahman tappoluvasta. Vaikka ahmat on jo nopeasti tapettu, on Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeää, että ahman metsästyksen laillisuudesta saadaan tuomioistuimen ratkaisu.
Vaalikoneissa ja suurissa vaalikeskusteluissa ei luonto näy oikeastaan lainkaan. Tai jos näkyy, se on automaattisesti asetettu vastakkain työpaikkojen ja elinkeinojen kanssa. Kuitenkaan maailmassa, jossa taivaan alla on vain tyhjää, ei kukoista yksikään elinkeino. Elämämme rakentuu luonnolle, sen toiminnalle ja sen tuotteille. On hämmentävän lyhytnäköistä rakentaa maailmaa huomioimatta tätä.
Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistolan mielestä jokaisen luonnonsuojelijan kannattaa äänestää kuntavaaleissa. Kuntien tehtävien muuten vähetessä ympäristöasioiden suhteellinen merkitys nimittäin kasvaa. Äänestämällä jokainen voi vaikuttaa oman lähiluontonsa kaavoitukseen, kunnan metsien hakkuisiin tai suojeluun Suomi 100 -suojelualueena. Kunta vaikuttaa ympäristöön merkittävästi myös energiaratkaisuilla, julkisilla hankinnoilla ja ympäristökasvatuksella.
Suomen luonnonsuojeluliitto kehottaa Bioenergia ry:tä korjaamaan turvekampanjassaan antamansa virheelliset tiedot ja esittämään anteeksipyynnön suomalaisille.
Suomi saa 100-vuotisjuhlansa kunniaksi kansallisperhosen. Se valitaan kaikille suomalaisille avoimella yleisöäänestyksellä osoitteessa kansallisperhonen.fi. Valinta on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa vuonna 2017.
Hossan kansallispuiston perustamista käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Nyt maa- ja metsätalousvaliokunnan esitys metsästysoikeuksien huomattavasta laajentamisesta uhkaa pilata maailmallakin huomiota saaneen Hossan Suomi 100 -kansallispuistoesityksen, Suomen luonnonsuojeluliitto varoittaa.
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää vääränä valtion ja Metsähallituksen päätöstä kustantaa kalatiehanke Iijoen Raasakassa, vaikka Iijoen kalatalousvelvoitteiden päivitysprosessi on kesken.
Suomen johtavat ympäristöoikeuden tuntijat kokoontuivat Helsingissä pohtimaan ympäristöoikeuden tilaa. Alustuksissa ja keskusteluissa nousi keskeisenä huolen aiheena esiin kiire ympäristölainsäädäntöä heikentävänä tekijänä.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöt laativat ilmastonmuutoksen ratkaisupaketin tulevalle kunnanvaltuustokaudelle. Ne muistuttavat, että valtuustokauden 2017-2021 aikana tehtävät päätökset osoittavat, onko Suomi tosissaan mukana ratkaisemassa ilmastokriisiä.
"Metsien käytön ilmastovaikutukset on otettava vihdoin huomioon. Siksi vaikutukset täytyy saada näkyviin ja hiilinieluilla tilastokikkailun on loputtava", bloggaa suojeluasiantuntija Otto Bruun Brysselistä, jossa Luonnonsuojeluliitto on mukana järjestämässä tapahtumaa metsien käytön ilmastovaikutuksesta Euroopan parlamentissa.