Finlandia-voittaja Anni Kytömäki on allekirjoittanut Irti turpeesta -kansalaisaloitteen, koska ihmiskunnan on mahdollisimman pian opittava tukeutumaan uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotalouteen.

Bioenergian raaka-aineiden sääntely on jäänyt uusiutuvan energian direktiivissä riittämättömäksi, eikä pelkästään direktiivin soveltaminen välttämättä anna todenmukaista kuvaa kasvihuonekaasuvaikutuksista.

Itämeren alueen ympäristöjärjestöt vaativat tänään alkavaa Helcom-kokousta täydentämään Itämeren suojelun toimintaohjelmaa merkittävästi. Erityisen tärkeää on saada toimintaohjelmaan riittävän vahvat toimenpiteet vedenalaisen melun vähentämiseksi, Itämeren uhanalaisten lajien, kuten ankeriaan ja pyöriäisen, suojelemiseksi sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien minimoimiseksi.

Tuore vapaaehtoisten luontokartoittajien laatima raportti  esittelee 55 valtion mailla sijaitsevaa esimerkkikohdetta suojelunarvoisista metsistä Hangosta Inariin. Kohteet esitellään kuvin, kartoin ja uhanalaistiedoin, ja niihin voi tutustua myös verkossa.

Ydinvoimaloiden vastuumäärää ollaan korottamassa 1,2 miljardiin euroon, mutta se ei riitä kattamaan isoja onnettomuuksia. Vakuuksia ja vakuutuksia pitäisi nostaa. Lisäksi tulee selvittää ovatko vajaat vastuuvaatimukset epäreiluja valtiontukia.

Suomi tekee ensi vuonna uuden biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman. Se kannattaa tehdä nyt, laajapohjaisesti sekä tutkijoita, seurantaa ja viestintää hyödyntäen. Tärkeää on varata työhön riittävät voimavarat.

Yli neljä vuotta sitten EU-komissio teki ehdotuksen luonnon hiilinielujen säätelystä. Se toi hiilinielut ilmastopolitiikan valtavirtaan. Keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi ja luonnon suojelemiseksi tarvitaan, jotta Suomi voi saavuttaa omat ilmastotavoitteensa.

EU tekee uuden metsästrategian. Luonnonsuojeluliiton mielestä sen on tärkeää toteuttaa Biodiversiteettistrategiaa ja muita ympäristötavoitteita.

GTK:n erikoistutkija Jukka Turunen huomauttaa, että pienetkin negatiiviset muutokset soiden hiilivarastoissa ja -nieluissa vaikeuttavat päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Hiilivarastoista suurin osa on maaperässä, ja siksi myös soiden hiilitaseesta pitäisi puhua.

Suomi on kärkipäässä YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-työssä. Meillä on kuitenkin kestävyysvajeita, joiden korjaaminen vaatii lisärahoitusta. Jatkotyössä Suomen ekologinen jalanjälki muissa maissa pitää selvittää ja sitä pitää hyvittää.

Luonnonsuojeluliitto kannatti EU:n kuulemisessa lämpimästi ennallistamista ja sen laillisesti sitovia tavoitteita, koska vapaaehtoisia eivät jäsenmaat ole toteuttaneet.

Suomen E-PRTR päästörekisterissä on paljon kehitettävää, jotta kansalaiset saisivat tiedot nopeasti ja helposti.

Turpeen polton kielto olisi kivihiilikiellon jälkeen seuraava pala kestävän oikeusjärjestelmän palapelissä, kirjoittaa ympäristöjuristi Matti Kattainen.