Kuntavaaleissa päätetään lähimetsien kohtalosta

Huhtikuussa käytävissä kuntavaaleissa valitaan tuhansia päättäjiä Suomen kuntien valtuustoihin. Seuraavat neljä vuotta lähiluontoa koskevat päätökset ovat heidän käsissään. Sillä on valtavasti merkitystä, istuuko kunnanvaltuustoissa ihmisiä, jotka ymmärtävät sekä luonnon itseisarvon että sen säilymisen kriittisyyden niin terveyden, hyvinvoinnin kuin olemassaolomme edellytysten kannalta.

Lähimetsälle ei ole olemassa virallista määritelmää, mutta tässä yhteydessä niillä tarkoitetaan kuntien omistamia metsiä. Ne ovat siis kuntalaisten yhteisiä metsiä. Koska nämä metsät sijaitsevat yleensä taajamissa tai niiden lähialueilla ja ovat useimmiten kaavoitettu virkistysalueiksi, ne ovat oleellinen osa suomalaisten arkea.

Lähimetsät tarjoavat ulkoilumaastoja, hengähdyspaikan ja ylläpitävät luontosuhdettamme. Jotkut kunnat omistavat myös talousmetsiä, mutta ensisijaisesti kuntien omistamat metsät ovat luonnon ja sen monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjiä.

Yli 80 prosenttia suomalaisista kokee, että lähimetsä ylläpitää heidän henkistä ja fyysistä terveyttään.

Happea ja viilennystä kaupunkeihin

Kun ilmaston kuumeneminen etenee, metsien merkitys kasvaa entisestään. Ne auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan kuumenevaan ilmastoon. Lähimetsät yksinkertaisesti tekevät kaupungeista parempia muun muassa vähentämällä ilmansaasteita ja melua. Pienetkin metsäalueet sitovat hiiltä, tuottavat happea, ehkäisevät tulvia ja viilentävät ympäristöä kuumina kesäpäivinä tarjoamalla varjoa.

”Kunnilla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää luonnonsuojelua”, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

”Kansainväliset sitoumukset velvoittavat, että maa- ja merialueista on suojeltava 30 prosenttia luontokadon pysäyttämiseksi. Suomikin on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Pääministeri Orpon hallitus on kuitenkin viivytellyt luontokadon torjunnassa, joten kuntatason teot ovat entistä merkityksellisempiä. Luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi suojelun ohella myös heikentyneitä elinympäristöjä on ennallistettava”, Heikkinen täsmentää.

Rakennetaanko kunnassasi metsään?

Suomessa metsät ovat keskiössä luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa, sillä suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä. 833 metsälajia ja 76 % metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsätalous on merkittävin syy lajien uhanalaistumiseen ja metsien tilan heikkenemiseen. Kaupungeissa metsiä uhkaa rakentaminen, joka usein myös pirstoo aiemmin toisiinsa kytkeytyneitä metsäalueita yhä erillisemmiksi saarekkeiksi.

Nykytiedon valossa kuntien metsiä ei pitäisi nähdä enää rakennus- ja metsätalousmaana, vaan metsät on säilytettävä luontoa ja ihmisiä varten. Kattavat luontoselvitykset kertovat, mitkä metsät ovat monimuotoisuudeltaan arvokkaita. On tärkeää, että selvityksiä tehdään systemaattisesti ja että ne huomioidaan päätöksenteossa läpinäkyvästi.

84 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että heidän kotikuntansa tärkeät virkistysmetsät pitää säästää hakkuilta ja rakentamiselta.

Lisäksi myös virkistysarvot pitää huomioida. 84 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että heidän kotikuntansa tärkeät virkistysmetsät pitää säästää hakkuilta ja rakentamiselta. 76 prosenttia suomalaisista ajattelee, että kuntalaisten pitäisi voida estää metsien hakkaaminen, jos metsä on erityisen tärkeä virkistysalue.

Monesti täydennysrakentamiseen on löydettävissä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja, joiden avulla metsät voidaan säästää. Ensisijaisesti on tarkasteltava olemassa olevien kiinteistöjen hyödyntämistä ja suunnattava rakentaminen vajaakäytössä oleville aiemmin rakennetuille alueille.

Nyt vaalien alla lähiluonnon kohtalo on äänestäjien käsissä. Huhtikuussa päätämme, kenelle päätösvallan luovutamme. Äänestämällä puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat metsien puolella, voidaan rakkaat lähimetsämme säästää.